Länsi-Suomen Somaliseura ry järjesti 31.1. yhteistyössä Turun Poliisin, Turun kaupungin nuorisolautakunnan, Suomen Pakolaisapu ry:n Naapuruussovittelun keskuksen ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ry:n Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta hankkeen kanssa tiedotustilaisuuden jonka aiheena oli “Nuorten elämä tämän päivä Suomessa”. Tilaisuuden tarkoitus oli, niin kuin sen otsikkokin kertoo, tarjota mahdollisuus keskustella aiheesta ja lisätä tietoisuutta haasteista joita nuori kohtaa. Lisäksi tilaisuudessa oli mahdollisuus keskusteluun ja esittää aiheisiin liittyviä kysymyksiä suoraan asiantuntijoille. Tiedotustilaisuuteen osallistui yli 50 jäsentä. Tilaisuuteen oli järjestetty tulkkaus.
Tilaisuuden alussa seuran puheenjohtaja Mohamed Khaliif toivotti kaikki tervetulleeksi tiedotustilaisuuteen.
Paneelikeskustelun avannut ylikonstaapeli Mika Leskinen ja vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen puhuivat päihteiden käytön riskitekijöistä, nuorten radikalisoitumisesta sekä äärijärjestöjen rekrytoinnista, jonka tarkoituksena on houkutella nuori mukaan näiden toimintaan. Molemmat antoivat puheenvuoroissaan yleisölle vinkkejä siitä, miten tunnistaa nuorten päihteiden käyttö ja mistä voi saada apua ja miten voi estää nuoria sekaantumasta huumeiden käyttöön sekä huumeiden välitys- ja myyntitoimintaan. Lisäksi, he muistuttivat radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden synkästä todellisuudesta sekä siitä miten ja millä tavalla voi tunnistaa sen, että nuoria on houkuteltu/värvätty ääriliikkeiden toimintaan. Lisäksi puheenvuoroissaan he puhuivat myös siitä, miten vanhemmat ja yhteisö voi luoda sellaisen luottamuksen jo radikalisoituneeseen nuoreen, että hänet saataisiin luopumaan radikaalisista aatteista.
Naapuruussovittelun keskuksen aluekoordinaattori Leena Kaitonen korosti turvallisen ilmapiirin luomista asuinalueella. Mikäli kohtaa asuinalueellaan ongelmia esim. naapuruston kanssa voi aina hakea apua naapuruussovittelusta. Naapuruussovittelu on puolueetonta, luottamuksellista, ja maksutonta. Toiminnan lähtökohtana on avoin keskustelu riidan osapuolten kesken koulutetun ja puolueettoman sovittelijan avulla. Sovittelun ideana on avata avoin dialogi osapuolten välille. Näitä samoja oppeja voi soveltaa myös jokapäiväisessä elämässä. Avoimeen kommunikointiin sekä naapurustoon ja lasten kavereihin sekä näiden vanhempiin tutustumiseen kannattaa panostaa. On tärkeä tuntea lapsen läheiset myös kodin ja oman yhteisön ulkopuolelta. Myös vaikeista asioista tulisi pystyä keskustelemaan. Avoin keskustelu edistää luottamuksen ja turvallisuuden tunteen lisääntymistä. Puhumatta jättäminen voi aiheuttaa niin nuorille kuin heidän vanhemmilleen vielä suurempia ongelmia. Kaitonen, joka myös itse on kahden teini-ikäisen äiti, korostaa myös sitä, että vanhempien tulisi myös olla valmiita hakemaan tarvittaessa apua ja tukea kasvatustehtävässään. Avun pyytäminen ja sen vastaanottaminen ei merkitse heikkoutta vaan vastuullista vanhemmuutta. Jokainen vanhempi kamppailee samojen asioiden parissa, oli sitten etninen tausta mikä tahansa.
Turun nuorisonlautakuntaa edusti tilaisuudessa lautakunnan puheenjohtaja Muhis Azizi. Azizin mukaan, on erittäin tärkeää, ettemme käännä selkää niille nuorille, jotka jostain syystä ovat joutuneet ongelmiin elämässään. Juuri silloin, kun nuorella on vaikeaa, meidän on tärkeä ottaa nuori avosylin vastaan. Näin estämme sen, että nuori ei koe oloaan yksinäiseksi, heikoksi ja hyljätyksi. On tärkeää, että kaikesta huolimatta nuorella on tunne, että hän kuuluu yhteisöön. Tämä on paras tapa estää nuoren syrjäytyminen. Meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, ettei yksikään nuori jää yhteisön ulkopuolelle vaan kokee olevansa tärkeä ja rakastettu.
Azizi varoittaa, että jos emme ole kilttejä ja ystävällisiä nuoria kohtaan ja hyväksy heitä sellaisina kuin he ovat, kasvaa riski siihen, että nuori kokee olonsa syrjäytyneeksi ja saattaa joutua väärien ihmisten käsiin, joista esimerkiksi ääriryhmät ovat pelottava esimerkki.
Mannerheimin lastensuojeluliitto ry:n Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta hankkeen koordinaattori Hatice Kutuk korosti, että MLL:n toiminta kuuluu enemmän ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Kysymys ei siis ole lasten huostaanotosta. Hänen mukaan, on olemassa selkeitä väärinkäsityksiä ja epäluuloa koskien lastensuojelua. Monet maahanmuuttajaa vanhemmat pitävät lastensuojelua pelkästään lasten huostaanottona. Lasten oikeuksia ja suojelua voi myös edistää ongelmien ennaltaehkäisyn keinojen kautta. Tämä Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta hanke on nimenomaan kehitetty edistämään maahanmuuttajalasten ja lapsiperheiden hyvinvointia.
Moona Kaitonen kertoi oman näkemyksensä tilaisuudessa nuorten elämään liittyen. Hän korosti sitä, että vanhempien on hyvä olla tietoinen siitä missä ja kenen seurassa nuori liikkuu. Vanhemman kiinnostus nuoren elämään on merkki siitä, että nuoresta välitetään. On tärkeää, että koulun lisäksi nuorella on mahdollisuus harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Nuoren on tärkeä tavata myös kavereita. Kuitenkaan liikaa ei saisi nuorta Moonan mielestä rajoittaa. Vanhemman ja nuoren välillä täytyy olla luottamuksellinen suhde puolin toisin. Se, että asioista keskustellaan avoimesti luo luottamuksellisen pohjan nuoren ja vanhemman välille.
Tilaisuuden lopussa osallistujat saivat mahdollisuuden kiittää ja keskustella henkilökohtaisesti panelistien kanssa.
Länsi-Suomen Somaliseura ry:n hallitus haluaa kiittää lämpimästi kaikkia panelistit upeasta yhteistyöstä sekä kaikkia tapahtumaan osallistuneita.
LSSRY 